Tappiitsunut naqinnerit uannut qanoq pingaaruteqartiginerat

Meeraaninni assigiimmik pisinnaatitaanerit pinnagit ajunngitsuliorniarnerusumik atuakkat suut tappiitsunut naqinnerit atorlugit naqitat saqqummersinneqassanersut aalajangerneqartarput. USA-mi Californiami inunngorsimavunga, tassanilu atuafinni aaqqissuussaanermi innarluutilinnik akuliutitsinerit tunngavissinneqarsimapput. Angajoqqaama uannik inunngoqqammerluni tappigersimasumut suliatigut tapersersuinissaminik naatsorsuutigisaqanngillat. Angajoqqaamali alaatsinnaannera isummersorniarlugu kajumissaarniarlugulu misigisimapput aammami inuttut isummersuutit perorsaasut angajoqqaallu tappiitsunik meerallit tunniussinnaasaat aallaavigaat.

Queen for a Day

Tappiitsunut naqinnerit naammattooqqaakkakka tassaapput qisunnik ikkussortakkanik karsiliat 26-t, taakku kikissanik ulamertunik a-miit z-imut tappiitsunut naqinnertaqarlutillu qeqqata qulaani sammivik qulakkeerniarlugu kigarneqarput. Ataataga ikkussortakkanik biiliisivimmi sanaartortarpoq, taamaalillunga tappiitsunut naqinnernik naammattoorseqqqaarnissannut pinnguarsinnaagama. Ikkussortakkat 26-t taakku isertortunik neriunaatilinnillu ilisarnaatitaqarput. Taamaattumik meeraallungali piumassueqarluarlunga oqaaseraliorsinnaasarpunga, tamannalu pilluaatigisorujussuuara.

Anaanama tappiitsunut naqinnerit ilikkarusuppai, taamaalilluni atuakkani ernerminut tappiitsumut ingerlateqqittarniassagamigit aamma tapersersorlugu atuarfimmi atuakkanik atortut taakku atorlugit saqqummersitsisarniassagami. Taamaattumik sapiillisaarpoq: Queen for a Day-imut (Ullormi ataatsimi Dronningiugit) peqataavoq, Hollywoodimit TV-kkut aallakaatitassiaq, tassani arnap ullormi tassani nuannarineqarnerpaaq kissaatigisinnaavaa pissarsiaralugulu aamma tunissuterpassuarnik tunisittoqartarpoq. Angusat ilaatigut tassaapput Perkinsip tappiitsunut naqinnernik maskiinaa, taanna ukiuni tulliuttuni Danmarkimi atuarfinni atuakkanik ilinniutinik tunisassiornermut aallaaviuvoq. Anaanama quppernerpassuit allattarpai aamma uanga atuarnissannut. aperinissannut ilinniarnissannullu utaqqisinnaanngilanga.

Naligiissitaanermut angalaneq

Naak tappiitsunut naqinnerit ilikkarneqartussaagaluartut kingusinnerusukkullu Danmarkimi naalisaariaaseq sungiusarneqartussaagaluartoq oqaatsinik, kisitsisinik ilisimasanillu pissarsinerit uannut pinnguarnerupput tupinnartuliaallutillu - tamatuma saniatigut klassimi atuaqatinnut isigisinnaasunut sanilliullunga inissiffissarsiniassagama, tamannalu pilluarnermik ajugaanermillu misigisimanermik kinguneqarpoq.

Atuakkat, kisitsiffik aamma `atuarnermut karsiaraq´ ilisimatusaatigalugu pinnguaatigalugulu misieraatigaakka. Atuarnermut karsiaqqamiipput toornerit nammineq sanaanik tappiitsunut naqinnerit pappiliarsuarmiittut, taakkunanngaanniillu karsiaqqap matuani titarnernit marlunnit oqaasiliortoqarsinnaavoq.

Tappiitsunut naqqinnerni atortussaq takkuttorlu allaaneq ajorpoq tunissutisilluni: Qaammatisiutit kaasarfimmiut Tappiitsunut Atuakkanik atorniarfarfimmit, allaqatigisartakkanit tappiitsunit Danmarkmeersunit Norgemeersunillu tappiitsunut naqinnerit atorlugit allakkat naappallaat, Norgemi tappiitsunut naqinnernut katalogit anerneerullunga misissortakkakka kiisalu atuakkat Norgemiit tikipput - tamakku tamarmik pisuunnguutaapput pissanganartumillu angalanerullutik. Paasissutissanut naligiissitaanermullu angalaneq, naak tappiitsunut .

Karsi atuakkanik imalik takkukkaangat pissanganermik misiginerup, utaqqisinnaanngitsutut misiginerup atuarnera tamaat alaatsinnaanera kajumissartuartarpaa aamma inatsisilerituutut ilinniartuunera tikivillugu. Kollegiani ineerara natermiit qilaamut ulikkaarpoq, siniffiga allaffigalu allaanngillat inatsisitut tappiitsunut naqinnerit atorlugit allallutat ungaluni nivingaannartut.

Qarasaasiami periarfissat

80-kkut qeqqanni teknologi nutaaq takkuppoq, aamma tappiitsunut. Tappiitsunut naqinnerit toortagassat arfinillit taakku assitaallu peqqissiminissamut, piiaanissamut, ikkussinissamut aamma - minnerunngitsumik - allatani ujaasinissamut periarfissiipput. Paasissutissat saannguamiitinnerat tupinnaannartumik siumut alloriarneruvoq. Atortut soorlu Portabraillemik, Brille Litemik aamma Braille Notemik taaneqartartut kiffaanngissusermik, inuttut allatulli pissusilernissannut aamma taamaattoqarsimanngisaannartumik akuerineqarnermik tunisimavaannga.

Allannermut atortut taakku sorpassuartigut qarasaasiap angallattakap toqqorsiverujussua aamma tappiitsunut naqinnerit namminneq oqaasiisa akuliutitinneqarnerat nukinnik naliitsumik ataatsimoortitsinerupput. Angalaninni atuakkat 100-ilikkuutaarpassuit nassarsinnaavakka.
Kisianni sukkulluunniit allatat elektroniskimik toqqukkat salliutinnagit pappiliavik assamma akornanniitinnissaa ornigineruara. Atuakkap nammineerluni nukinga tappiitsunullu naqinnerit namminneq oqaasiinut ataqatigiissinneqarnerat uannut immikkut ittumik orniginartuuvoq.

Nunani ineriartortitsiffiusuni suliffigisimasanni tappiitsut Perkinsip skrivemaskiinaanik, prentavlemik imaluunniit `atortussat tappiitsut naqinnerinik allassimasut´ atoraangamikkit qanoq nuannaartigisarnerit takullugit inuttut misigisakka nutaanngortarput. Tamanna uatsinnut nunani atugarisssaarfiusuni najugaqartunut iluaqutaasorujussuarmik eqqaasitsineruvoq, tassami - naak innuttaaqataasut isigisinnaasut atuarnissamik neqeroortaasa ilaannamineeraannannguinik atuarsinnaagaluarluta - ulluinnarni paasissutissanik atuarsinnaaneq taamaattussaannartut isigigatsigu.

Allalluni oqaatsit inuunermilu pitsaassutsit

Tappiitsunut naqqinnerit naammattooqqaarakkalli kulturikkut, inuussutissarsiutigalugu aamma inuttut inuuninni pingaarnersaalersimapput. Inuunerup pitsannguallannera tappiitsunut naqinnerit malitsigisaat, oqaatsitut pingaarnertut sisamatut oqaatigineqarsinnaavoq: Toqqagassat amerlipput, nammineq aqutsineq, kiffaanngissuseq aamma angalasinnaaneq

Toqqaasinnaanerulerneq: Inuit allat akunnermiliunnagit aamma teknologimik qaffasissorujussuarmik atuinaga nakorsaatit puuanni nassuiaat, kartonimi immuk kimittuujunersoq kimikitsuunersorluunniit aamma DAISY-mik atuakkap nassiussarsiama aaguutaa (kingulleq qanittumi piviusunngussasoq neriuutigaara) aalajangersinnaalerakkit toqqaasinnaanikka pitsanngortut misigisarpara. Tappiitsunut naqinnerit iluaqutigalugit sukkasuumik isumannaatsumillu toqqaasinnaalerpunga aamma paasissutissap taassuma malitsigisaanik, akuersineq inussakkoortutut ittarpoq.

Nammineq nakkutiginninneq: Tappiitsunut naqinnerit uannut sorpassuartigut inuuninnik nakkutiginninnermut qulakkeerinninnissamut ajornannginnerpaapput. Taakku inuit amerlasuut saavanni oqalugiarnialeraangama nammineq inissisimaninnik aqutsilersinnaavaanga, iganermut ilitsersuutit quppersinnaavakka il.il. Tassani pappiliaq tappiitsunut naqinnernik allannertalik uannut pitsaanerpaamik aallaaviuvoq. Kiffaanngissuseq: Inissiani quleriinni init qulliit ilaat nassaarisinnaagaangakku aamma elevatorimi ineeqqallu normuani toortagassat malunnarsisitat nammineq atuarlugit angugaagakkit kiffaanngissuseqartut misigisarpunga. Tamanna ilutigalugu tamanna tappiitsumik sumiiffimmiit sumiiffimmut aqqutissiuunneqartariaqartumik ikiorfissaqanngitsutut nunarsuarmioqatitta paasinnittarnerannik unitsitsisuuvoq.

Angalasinnaaneq: Angalatillunga atuagassiaq atuagarluunniit qaqissinnarlugu atualeraangakkut tamannalu ilutigalugu avatangiisikka tusaallugit sunersut malinnaaffigisinnaagaakkit angalasinnaaneruneq malunniuttarpoq. Aammattaaq Braille Notemi isumaqatigiissutikka misissuutigalugit piumaguma ilisimasaq tamanna allanit atorneqarsinnaasoq nalunngikkaagakku naammagisimaarinnittarpunga. Paasissutissat atuarlugit immiussat allanit tusaaneqarsinnaasut.

Unnuaroraangat

Assersuutigalugu atuakkanik tappiitsunut naqinnernik allatanik pissasigaagama innarfissallu nalaani meeqqakka atuffassinnaagaagakkit allaaneq ajorpoq tappiitsunut naqinnerni iluaqutit tamarmik ataatsimoortinneqartut. Taakkununnga meeqqanut ataatap isini atornagit inussani atorpagit tamanna pissusissamisuuinnarpoq eqqumiitsortaqaranilu. Oqaatigeriikkattut uannut tappiitsunut naqinnernik atuisumut nuannaarutaaginnarneq ajorpoq aammali unnuarornerani oqaluttuap uannik meeqqannillu tiguaanerat qaffasissumik iluarusunnertut misigisimanartarpoq.